Veden taju

Sandaali, köysi, vesipullo, viskipullo, tupakantumppi, muovilapio, muovipussi, leipäpussi, ämpäri, metallitölkki, nuuskarasia, rahkapurkki. Löytöjä pienen syrjäisen hiekkapoukaman rannalta tyynenä kesäpäivänä tervaleppäluhdan suojista. Löytöjä Itämeren rannalta Helsingin edustan rannoilta. Löytöjä Itämereen purona virtaavan pienen joen varrelta.

Morsiuskampa, tykki, kengät, puulusikka, kahvikannu, kirjankansi, nuuskarasia, samppanjapullo, saappaat. Löytöjä pinnan alta ja hylkyjen sopukoista. Merellisiä muinaisjäännöksiä, merkkejä eletystä elämästä, kurkistuksia menneeseen maailmaan, arkeen ja sivistykseen. Pinnanalaisia aarteita ja lain suojaamia jäännöksiä. Arkeologista, kaunista, tärkeää meille, mutta Itämeren näkökulmasta ylimääräistä, samoin kuin paheksumamme merimuovi.

Palaan muistoissani Suomenlinnan lautalle, jossa parikymmentä vuotta sitten neuvoin tuntematonta, vierelläni merta katsovaa koululaista olemaan heittämättä jäätelötötteröä mereen. Ote kuitenkin kirposi nuoren kädestä ja jäätelön hajoamisprosessi alkoi meren aalloilla silmiemme alla. Selitys sen heittämiselle oli roskisten puuttuminen lautalta. Neuvoin siinäkin nuorta ihmistä: roskikset ovat selän takana. Matkatoverinani ollut kummityttö häpesi kummitätiään ja itse jouduin hetkeksi hämmennyksen valtaan puolustaessani tuolloin ohikiitävän hetken joltain abstraktilta vaikuttavaa: yhtenäistä sinistä meren peittoa, jonka päällä liikumme ja josta vedämme ylös saalista. Näkymätöntä maailmaa, jonka tunnistamme kokemuksina yleisimmin aaltoina, liplatuksena, viilentävänä aineena ihollamme, veneen kyljen kaverina, käden hipaisuna veden kalvolla. Mitä väliä yhdellä jäätelötötteröllä? Kyse ei ollut niinkään biologisesti hajoavasta elintarvikkeesta, vaan tavasta ja eleestä, jolla jäätelö irtosi käden otteesta. Ei mitään väliä.

Mietin veden tajua. Ihmisen arkiympäristössä ohikiitävän merimaiseman ja näkymättömän pinnanalaisen ymmärtämistä, veden äärelle pysähtymistä. Samanaikaisten erilaisten elämäntodellisuuksien ja luonnon ekosysteemien ymmärtämistä rinnakkaisina, yhtä arvokkaina elämän muotoina. Veden pinnanalaisen ja ylirajaisen maailman ymmärtämistä, vaikka tämän maailman äänet, eliöt ja ekosysteemit eivät tunge tajuntaamme jatkuvina kuvavirtoina, postauksina ja tägeinä. Miten voimme ymmärtää samanaikaisia erilaisia elämäntodellisuuksia ja ekosysteemejä, jotka eivät ole silmiemme ja tekojemme välittömässä havaintokentässä?

Nykyhetken ja menneen maailman arjen elämän jäänteet ovat omassa hetkessään arvokkaita artefakteja, kunnes niistä tulee roskaa? Tai meriarkeologin silmin, löytöjä, tietopankkeja ja lain suojaamia muinaisjäännöksiä. Johtolankoja menneisyyden ihmisten elämään, merireitteihin, navigointivirheisiin, kauppatavaraan, henkilöiden valintoihin, yksilöiden elämäntarinoihin. Itämeren roska avautuukin ikkunaksi menneen ja nykyhetken välille. Arjen valintoihin silloin ja nyt. Tekemisiin ja tekemättä jättämisiin silloin ja nyt. Kohdatessasi merimuovia, sen äärelle voi pysähtyä. Muoviin voi suhtautua arkeologisella uteliaisuudella, mitä se kertoo menneestä? Roskan voi muuttaa rikkaudeksi muuttamalla sen tarinoiksi ja keräämällä sen talteen. Oikeassa paikassa se on osa hyödyllistä materiavirtaa, eikä kuormita ympäristöä.

Kun Viaporin Tuoppi kutsuu jälleen elokuun toivottavasti sopivan tuulisena päivänä purjehtijat tuttuun merimaisemaan, meren aalloille ja veden pinnalle, me toivomme ajatusten ja katseen kääntyvän myös kaiken pinnanpäällisen runsauden ja kauneuden lisäksi siihen, mitä on purjehtijoiden alla. Jotta taju ympärillämme olevasta elämästä ulottuisi veden pinnan alle ja kunnioittaisimme sen olemisen muotoja tekemiemme arjen valintojen ja päätösten kautta. Ei veneen mitan, airon mitan tai vavan mitan päässä. Vaan tässä ja nyt käsillämme olevana tietoisena valintana, veden tajuna.

Meren ja merellisen kulttuurin ylisukupolvinen perintö on konkreettisesti käsissämme. Purjeita reivatessamme, airoihin tarttuessamme, reittejä tutkiessamme olemme meitä ennen eläneiden sukupolvien jäljillä. Siirrämme tietoisesti ja tiedostamatta merellistä perintöä eteenpäin olemassa oleville ja tuleville sukupolville. Meren perintö ja hiljainen tieto kulkevat eteenpäin yhdessä opituissa ja jaetuissa hetkissä, joissa sanatonta viestiä välittää kaiken läpäisevä meren tuntu. Merellä on kovin paljon väliä.

Kirjoittajat:

Elina Tuomarila
Kulttuurituottaja
John Nurmisen Säätiö


Minna Koivikko
FT, meriarkeologi ja Suomenlinnan Pursiseuran purjehtiva jäsen
Museovirasto

Viaporin Tuopille avattu puhdasmeri.fi-sivuston tiimi on auki kaikille venekunnille, jotka osallistuvat kisaan. Venekunnat voivat ilmoittautuessaan pelastaa palan Itämerta ja sen kulttuuriperintöä. Lisäksi Suomenlinnan Pursiseura lahjoittaa jokaisen osallistujan puolesta viisi euroa puhtaan Itämeren hyväksi tehtävään toimintaan.

Pelasta pala Itämerta, tee lahjoitus täällä.

Kerro oma Itämeri-muistosi!

John Nurmisen Säätiön Muistojen meri -kulttuurihankkeessa kerätään suomalaisilta mereen liittyviä muistoja. Säätiö kokoaa muistojen kirjosta ja suomalaisten Itämeri-suhteesta monimediaisen näyttelyn, joka julkaistaan Itämeripäivänä 27.8.2020.

Voit jakaa muiston valitsemallasi tavalla: kuvana, tekstinä, ääninauhana tai videona. Muisto voi olla lyhyt tai pitkä, hauska tai liikuttava – jopa pelottava!

Kerro vaikkapa unohtumattomasta kalasaaliista, hurjasta purjehdusmatkasta, ällöttävimmästä sinilevähetkestä tai suosikki retkipaikastasi meren äärellä. Muisto voi liittyä myös esimerkiksi Itämeren eläimiin tai eri vuodenaikoihin. Sinun muistollasi on väliä ja John Nurmisen Säätiö toivookin saavansa tarinoita mitä erilaisimmista aiheista.

Jaa muistosi joko:

  • Lähettämällä muisto lomakkeella osoitteessa www.johnnurmisensaatio.fi/muistojenmeri

  • Lähettämällä muisto Whatsapp-viestillä numeroon 050 544 8844. Kerrothan samalla: nimesi tai nimimerkkisi, ikäsi ja tapahtumapaikan, jota muisto koskee.

  • Lähettämällä muisto sähköpostilla osoitteeseen muistojenmeri@jnfoundation.fi. Kerrothan samalla: nimesi tai nimimerkkisi, ikäsi ja tapahtumapaikan, jota muisto koskee.

  • Jakamalla muisto Instagramissa hashtagilla #muistojenmeri

Jättämällä muiston millä tahansa alla luetellulla tavalla, sitoudut hyväksymään osallistumissäännöt, jotka ovat luettavissa verkkosivuilla: www.johnnurmisensaatio.fi/muistojenmeri/saannot

Voita opastettu purjehdus s/y Belmontilla

John Nurmisen Säätiö arpoo kaikkien muistonsa ja yhteystietonsa 30.6. mennessä jakaneiden kesken opastetun purjehduksen legendaarisella s/y Belmontilla – veneellä, jolla Hjallis Harkimo yksinpurjehti maailman ympäri. Palkinto arvotaan viidelle hengelle aveceineen ja purjehdus toteutetaan Helsingissä elokuussa 2020.

Purjehduksen lisäksi säätiö arpoo 10 kappaletta sen kustantamia kirjoja.

John Nurmisen Säätiö kokoaa suomalaisten merisuhteen näyttelyksi

Suomalaisten Itämeri-muistoista kuratoitu näyttely julkaistaan osana John Nurmisen Säätiön toista yhteiskunnallista tekoa, Itämeripäivää, jota juhlitaan vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Näyttelyvieraat pääsevät kokemaan merimuistojen pohjalta toteutetun mediainstallaation, jossa näyttelijöiden lukemat ja tulkitsemat muistot heräävät uudestaan eloon. Installaatiossa hyödynnetään suomalaisten lähettämiä valokuvia, videoita ja ääniviestejä.

Säätiö kerää muistoja myös näyttelyn julkaisun jälkeen ja niistä voidaan koostaa myöhemmin esimerkiksi uusia näyttelyitä, kirjoja tai podcasteja.

Merimuistoja kerätään yhteistyössä Helsingin kaupungin kirjastojen, Åbo Akademin, museoiden sekä monien muiden toimijoiden kanssa. Kaikki luvan antaneiden muistot toimitetaan lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Tarkemmat osallistumistavat ja tietoa hankkeesta löytyy säätiön verkkosivuilta: www.johnnurmisensaatio.fi/muistojenmeri

Itämeripäivä
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Tänä vuonna Itämeripäivää juhlitaan 27.8.2020.
www.itämeripäivä.fi

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Kilpailun järjestäjä Suomenlinnan Pursiseura aloittaa yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa Itämeren hyväksi

Euroopan suurin puisten purjeveneiden kilpailu Viaporin Tuoppi purjehditaan 15.8.2020. ”Itse kilpailussa venekunnat purjehtivat omissa veneissään, mikä ei aiheuta kilpailun järjestämisen näkökulmasta juuri muutoksia näin poikkeusoloissakaan”, Viaporin Tuopin kilpailupäällikkö Tarja Tervo sanoo. 

Viaporin Tuoppiin on osallistunut vuosittain 150-200 klassista purjevenettä, joissa on 2-8 hengen miehistöt. Veneet ovat kokoontuneet kilpailun jälkeen järjestäjäseuran Suomenlinnan Pursiseuran kotisatamaan. Rannassa ilo on ollut ylimmillään ja jopa parisataa henkeä on nauttinut samaan aikaan löylyistä Merisotakoulun saunalla.

”Rantatapahtuman osalta pidämme loppuun asti avoinna useita vaihtoehtoja. Meillä on tavoitteena järjestää vähintään kilpailu vesillä, mutta kaikkein mieluiten pitää koko tapahtuma samanlaisena kuin ennenkin. Katsotaan lähempänä mikä on lopullinen ohjelma”, Viaporin Tuopin järjestelyistä vastaava Johanna Bruun kertoo.

Suomenlinnan Pursiseura ja John Nurmisen Säätiö yhteistyöhön
Suomenlinnan Pursiseura aloittaa yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa Itämeren hyväksi. Yhteistyö näkyy erityisesti Viaporin Tuopin viestinnässä ja markkinoinnissa. Viaporin Tuopille on avattu puhdasmeri.fi-sivustolle Tiimi, jossa venekunnat voivat pelastaa palan Itämerta ja sen kulttuuriperintöä.

”Ympäristö kaipaa huolenpitoamme oli kyse sitten ilmasta tai vedestä. Itämeren tilanne on hälyttävä. Suomenlinnan Pursiseuran yksi tehtävä on edistää puuvenekulttuurin säilymistä. Haluamme jättää seuraaville sukupolville paitsi klassiset puuveneet ja niillä purjehtimisen kulttuurisen pääoman, myös elävän puhtaan Itämeren. Siksi haastamme nyt kaikki merta rakastavat tukemaan John Nurmisen Säätiön työtä Itämeren hyväksi”, Suomenlinnan Pursiseuran kommodori Ari Bungers sanoo.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Säätiö on käynnistänyt lähes 40 Puhdas Itämeri -hanketta, joista 25 on saatu valmiiksi. Säätiö on myös palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja.

“Toivotamme Viaporin Tuopin tervetulleeksi Itämeren pelastusjoukkoihimme! Voimme tämän yhteistyön avulla levittää tärkeää sanomaa Itämeren suojelusta sekä meren arvokkaasta kulttuuriperinnöstä entistä laajemmalle yleisölle”, säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt sanoo.

Ilmoittautuminen Viaporin Tuoppiin avataan 1.7.2020.